Lomalla :)

Kaupantädin maisemat ovat nyt muuttuneet Levin lomamaisemiin ja kelohirsiseiniin. Pitkä matka takana. Poro bongattu, puutunut persus ja hyvin nukuttu yö takana. Paljon oli taas hommaa ennen kuin pääsin lähtemään. Inhoan pakkaamista ja lähtöjärjestelyjä. Mutta sitten kun pääsee liikenteeseen ja varsinkin perille, niin ah, Ihanaa olla lomalla!

Eetun tekstiilit

Mietiskelin aiemmin tekstiilejä pöllötapetin kaveriksi.
Näppäsin kuvan Eetun huoneesta. Näihin päädyin.
Löysin kaapista tuon keltaisen retrotyynyliinan, joka passasi hyvin pöllötapetin väreihin ja ompelin ruutu- ja autotyynyt verhoihin sopiviksi. Mukaan laitoin vielä turkoosin pilkkutyynynkin. Sen väri sopi niin hyvin Mikki valaisimeen ja muutenkin kokonaisuuteen.

Nyt on ison pojan huone valmis :)

Juu ja isolla pojalla on nyt oikea käsi paketissa. Oli koulussa sattunut haaveri. Seinässä repsottava metallilista oli viiltänyt aika pahasti sormiin. Ambulanssikin oli kutsuttu paikalle, kun verta oli tullut aika paljon. Kyllä säikähdettiin. Huh! Mutta onneksi ei käynyt pahasti. Nyt odotellaan paranemista. Kyllä se taas siitä.

Dodge "Marilyn"

No nyt on autoprojektini edennyt siihen vaiheeseen, että pääsen sisustushommiin. Mies on purkanut ensin sen, sitten auto maalautettiin, sen jälkeen kasattiin, ja nyt on sisustuksen vuoro. Se on minun hommiani.

Ompelin uuden sisäkattoverhoilun valkoisesta tekonahasta ja maalasin siihen Marilynin kuvan. Nyt se on sitten Dodge "Marilyn". Pitäähän naisen autossa olla naisellinen look.

Laitoin pari kuvaa mukaan tähän. Tältä "Marilyn" näyttää nyt. Voiton puolella ollaan jo. On se kyllä vaatinut työtunteja mieheltä. Olen hänelle kiitollinen isosta työstä. Hassua kyllä, vaikka omasta autostani onkin kyse, olen kuitenkin ollut välillä vähän kateellinen "Marilynille" sen saamasta huomiosta ;)

Lahja minijälle :)

Sain somat maatuskat lahjaksi appiukolta. Aidot puiset venäläiset. Siinä ne nyt rivissä seisovat hyllyllä. Poikien mielestä niitä oli hauska kasata ja purkaa sisäkkäin. Onneksi ne nyt jo saavat olla rauhassa. Mieleinen oli lahja :)

Ihastuin...

Ihastuin tähän 1930- luvun talovanhukseen. Kävimme sitä katsomassa alkuviikosta. Ei olisi pitänyt mennä. Arvasin, että sydämeni jää sinne. Ja järki sanoo jotain ihan muuta. Meillä on nyt uusi ihana ja toimiva talo, jonka olemme itse rakentaneet meidän perheen tarpeisiin. Kaikki on siis täällä kunnossa ja rakas talo on tämäkin. Vanhassa on kuitenkin korvaamaton fiilis. Varsinkin tässä talossa, kun remonttikin on tehty juuri niin kuin pitääkin, vanhaa kunnioittaen.

Toisena hetkenä haluan tämän vanhan talon ehdottomasti ja toisena järkeni pistää hanttiin. Vaikka tästä ei koskaan tulisi meidän kotia, niin yksi pala sydämestäni jäi sinne.

Miten voikaan yksi talovanhus sekoittaa pienen ihmisen pään. Huh! Mutta...unelmia pitää olla.